Egyptinparruista puukauhoihin
Metsällä ja puutavaralla on ollut merkittävä rooli Suomen satavuotisessa historiassa. Anttola on ollut merkittävä halkojen ja parrujen tuottaja. Parrut matkasivat aina Egyptiin asti. Ennen sotia Anttolassa kukoisti lotjaliikenne. Itsenäisyyden aikana alueella on toiminut myös lukuisia sahoja, rakennusalan yrityksiä ja yrittäjiä. Metsä oli vahvasti esillä Anttolassa Egyptinparruista puukauhoihin – Metsän merkitys Etelä-Savon historiassa –hankkeen toimesta vuonna 2017 yhtenä Suomen 100 vuotta tapahtumana.
Egyptinparruista puukauhoihin -hankkeen toteuttivat Anttolan Maa- ja kotitalousseura ry ja Anttolan martat. Koivulaan koottiin Egyptinparruista puukauhoihin –näyttely, järjestettiin risutyöpajoja ja tukkilaisnäytös sekä kuultiin metsistämme ja metsäteollisuudesta sata vuotta sitten.
Egyptinparrut – tärkeä vientituote
Egyptinparrut olivat Egyptiin tilaustyönä veistettyjä parruja. Anttolasta egyptinparruja alettiin viedä 1920-luvulla. Parrujen ja halkojen valmistus oli merkittävä tulo anttolalaisissa kodeissa ja laajemminkin Etelä-Savossa, sillä anttolalaisille sahoille puutavaraa hankittiin myös naapurikunnista. Lue lisää egyptinparruista.
Egyptinparruista puukauhoihin -näyttelyyn koottiin lähes 300 vanhaa esinettä
Anttolan Seurojentalo Koivulaan pystytetty Egyptinparruista puukauhoihin –näyttely toi laajasti esille puun korjuuta ja käsittelyä sekä sen käyttöä kotien materiaaleina erilaisissa töissä. Anttolalaisista kodeista saatiin lähes 300 esinettä mukaan näyttelyyn. Näyttelyn kokosivat maa- ja kotitalounaiset ja martat talkootyönä. Asiantuntijana näyttelyn esillelaitossa oli Jaana Laamanen.
Puun korjuu oli ennen varsin käsityövaltaista. Näyttelyyn saatiin esille niin justeeri, pokasahoja kuin muitakin puun korjuuseen liittyneitä työkaluja. Toki pari moottorisahaakin oli esillä. Egyptinparruihin ja parrujen veistoon liittyen piilukirves oli näyttelyssä kunniapaikalla.
Puu oli monenlaisten käyttöesineiden materiaali entisajan kodeissa. Puusta valmistettiin maatalouskoneita ja -työkaluja, käsityövälineitä sekä ruoanlaiton välineistöä. Koivulan juhlasali pursusi näistä esineistä. Vaikka näyttely oli yksi virallisista Suomi 100 vuotta -tapahtumista, niin esineistä osa on jopa 1800-luvulta.
Anttolan tunnetuimpia henkilöitä on hiihtäjä Eero Kolehmainen, joka voitti kultaa Holmenkollenin pikamatkalla vuonna 1950. Eläkepäivinään Eero Kolehmainen ryhtyi tekemään puutöitä, erityisesti sorvaamalla visakoivusta. Näitä Eeron puutöitä löytyy monista anttolalaisista kodeista.
Näyttelyvieraille järjestettiin kysely kuvissa olevan esineen käyttötarkoituksesta. Esineen omistaa Ritva Pylkkänen. Monenlaisia arvauksia käsilaukusta hevostarvikkeisiin esitettiin. Kuvissa olevaa ”pehmustetta” parrin kantajat käyttivät olkapäänsä suojana kantaessaan parreja lotjaan.
Egyptinparruista puukauhoihin -näyttely oli avoinna reilun viikon. Näyttelyyn oli vapaa pääsy. Vieraskirjaan kirjoitti nimensä 630 kävijää. Anttolan Maa- ja kotitalousnaisten ja Anttolan Marttojen talkoolaiset toimivat näyttelyn esitteilijöinä.
Näyttelyn esineet valokuvattiin. Esineisiin pääsee tutustumaan seuraavista tiedostoista: Puun korjuu, Puutyöt, Maataloustyöt, Kalastus, Tuohityöt, Leikkikalut, Käsityöt, Keittiötyöt, Vaatehuolto
Tukkilaisnäytös kihumarkkinoilla
Entisajan tukkilaiset olivat taitavia pöllillä juoksijoita vedessä, kun tukkinippuja käsiteltiin. Vain harvat enää osaavat tukilla juoksun. Kihulauantaina 29.7.2017 Anttolan satamassa satapäinen yleisö seurasi Hannu Kettusen taidokkaita tukkilaisnäytöksiä. Savonlinnalainen Hannu Kettunen on jo 25 vuoden ajan kesäisin harrastanut tukkilaislajeja. Päivätyöt metsäkoneenkuljettajana hän jätti muutama vuosi sitten. Kettunen on osallistunut aktiivisesti tukkilaislajien kilpailuihin. Hän on muun muassa koskenlaskun ikämiesten Suomen mestari vuodelta 2014.
Katsaus metsätyöhön sata vuotta sitten
Etelä-Savo metsäisenä maakuntana hyvien kuljetusreittien varrella on ollut keskeisessä roolissa metsäteollisuuden kehittymisessä. Esko Pakkaselle metsä ja metsäteollisuuden kehitys on tullut tutuksi monella tapaa. Työuransa hän teki Pöyry Oy:llä, Tehdaspuu Oy:ssä ja UPM:n metsäosastolla eri tehtävissä. Suomalaiseen uittohistoriaan perehtymisen myötä Esko Pakkanen kirjoitti uittohistorian lisäksi 15 metsätöihin liittyvää kirjaa. Varsinainen uittohistoria ”Akravee! Kirja uitosta” valmistui vuonna 2015.
Nykyisin Helsingissä asuvalle Esko Pakkaselle Saimaa on tuttu vesistö jo lapsuudesta saakka. Eskon tädeillä oli mökki Saimaan rannalla laivaväylän varrella Ristiinassa. Tuolla mökillä Esko vietti paljon aikaansa lapsena. Myöhemmin tädit möivät mökin Eskolle.
Anttolan kihumarkkinoilla kihupuheena kuultiin metsäkirjailija Esko Pakkasen katsaus metsähistoriaan ”Suomen metsät 100 vuotta sitten”. Lue tästä katsaus EskoPakkanenAnttola2017
Risutyöpaja
Puusta saa monelaista – jopa risuista. Tuula Niemistö-Rantalainen kertoi risujen käytöstä koriste-esineiden materiaalina. Parin tunnin työpajassa valmistui pari erilaista koristetta kultakin risupajalaiselta.
Egyptinparruista puukauhoihin -hanke on yksi Suomi 100 vuotta –tapahtumista ja sitä järjestivät Anttolan Maa- ja kotitalousseura ja Anttolan Martat. Hankkeen toteuttamista tuki Anttolan aluejohtokunta.